KAIVO

©Kaivo

Nuorella leskellä tavallaan oli musta huntu kasvoillaan
kasvoillaan oli musta huntu tavallaan nuorella leskellä

Kun hän miltein aidosti suri molempien sukujen edessä edesmennyttä miestänsä

mutta mustan hunnun takana kasvoilla noilla joilla kuvastui se menneisyyden pieni aukio aivan metsän keskellä

Aika kultaa muistot
hetken päästä
se näyttää toisen
parhaat puolet vai näyttääkö?

Nuorella leskellä tavallaan oli musta huntu kasvoillaan
kasvoillaan oli musta huntu tavallaan nuorella leskellä

Kun hän istui kannolla lempipaikallaan
jossa suri miestänsä, jossa suri miestänsä

mutta mies istui kapakassa vaikka toisin oli luvannut
ei ollut miehestä vain miestä lupauksiaan pitämään

Aika kultaa muistot
hetken päästä
poissa mielestä on toisen murheet
ja huolet vai onko?

Alkuun >>>

AJATUSMATKAAJA
San ja Säv: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Olet satojen kilometrien päässä
enkä tiedä miten rahattomana muuten
luoksesi pääsisin kuin ajatusmatkaajana

Ajatusmatkaajana olen heti perillä
eikä minun tarvi kantaa painavia laukkuja
ja olla ajoissa asemalla paikalla
noudattaen muiden laatimia aikatauluja

Tyhjätaskuna voin sua heti halata
eikä minun tarvi rahattomuuttani salata
sillä voin myös kotiini samantien palata

kun olen käynyt luonasi
ajatusmatkalla

Ajatusmatkalla - Padadaa
Ajatusmatkalla - padadaa

Olet satojen kilometrien päässä
ja nyt olet kahdeksan kilometrin päässä

enkä enää luoksesi haluaisi
vaikka rahaa mulla paljon olisi

vaikka rahaa mulla
paljon olisi

Ajatusmatkalla - padadaa
Ajatusmatkalla - padadaa

Alkuun >>>

EI OLE OLEMASSA
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Ei ei ole olemassa
Ei ei ole tavoitettavissa
Ei ei ole olemassa
ainakaan minulle

Hänellä on pitkä matka kotiin
hän on aina olemassa
hän on se sadun kaunis prinsessa
jota minä vain ja ainoastaan

Rakastan ja Vihaan/ Vihaan ja Rakastan
Rakastan ja Vihaan/ Vihaan ja Rakastan

Ei ei ole olemassa
Ei ei ole tavoitettavissa
Ei ei ole olemassa
ainakaan minulle

Hänellä on pitkä matka kotiin hän on aina taskussani
hän on se kivannäköinen tyttö
jota minä vain ja ainoastaan

Rakastan ja Vihaan/ Vihaan ja Rakastan
Rakastan ja Vihaan/ Vihaan ja Rakastan

Ei ei ole olemassa
Ei ei ole tavoitettavissa
Ei ei ole olemassa
ainakaan minulle

hänellä on pitkä matka kotiin
hän on aina olemassa
hän on se sadun kaunis prinsessa
jota minä vain ja ainoastaan

Rakastan ja vihaan
Rakastan ja vihaan

Ei ei ole olemassa... x2

Alkuun >>>

ENKELINSIIPI
San ja Säv: Anssi peuhkurinen Sov: Kaivo

Enkelinsiipeni teki kukan eilen
väriltään tuo kukka oli lumivalkoinen
tuo väri teki minuun lähtemättömän vaikutuksen

Enkelinsiipi
Enkelinsiipi
Enkelinsiipi
Oi kaunis Enkelinsiipi

Enkelinsiipeni kukka kuoli tänään
kuollessaan tuo kukka oli lumivalkoinen
tuo väri teki minuun
lähtemättömän vaikutuksen

Enkelinsiipi
Enkelinsiipi
Enkelinsiipi
Oi kaunis Enkelinsiipi

Kaipaan sua Enkelinsiipi
Kaipaan sua Enkelinsiipi
Kaipaan sua Enkelinsiipi
Kaipaan sua Enkelinsiipi

Alkuun >>>

ERO (nyt on kylmää ja koleaa)
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov:Kaivo

Vien sinut tänä iltana
ja otan kädestäsi kiinni
kun astelen kanssasi kylmään ja koleaan

Olen päättänyt jättää sinut lopullisesti
ja asiani kerron rauhallisesti

kun suutelen suutasi eromme hetkellä
lokakuiseen iltaan lopulta kadoten

ERO - olen lyönyt juuri sinulta ilmat pihalle
ERO - omatuntoni tuoksuu halvalle lihalle
ERO - nyt on kylmää ja koleaa

Olet ulkoisesti hyvin levollinen
ja tuijotat lähtöäni kädet taskussa

kun sisäinen maailmasi samanaikaisesti
kipunoi ja salamoi oudontuntuisesti

ERO - olen lyönyt juuri sinulta ilmat pihalle
ERO - omatuntoni tuoksuu halvalle lihalle
ERO - nyt on kylmää ja koleaa

Alkuun >>>

HALTIJA
Säv: Timo Jokinen San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Jos mua surettaa rakkausasiat
niin kasvoni paljastavat
aivan liian paljon siitä mitä
sisimmässäin tapahtuu

Eikä se ole itseni kannalta
välttämättä hyvä asia
jos mua selataan silloin kuin aikakausilehteä

Onneksi meillä jokaisella
on oma Haltija
sellainen joka lupaa laihaa rakkautta
ja lihavaa riitaa

Ja mun haltijain on vähän outo
kun oveani se raottaa
että muutkin näkevät
miten tiistaisin rakastua saan

Onneksi meillä jokaisella
on oma Haltija
sellainen joka lupaa laihaa rakkautta
ja lihavaa riitaa

Alkuun >>>

IHMINEN HAUDAN TAKAA
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Naurattanut et tarpeeksi mua
kultani kun sä varastit multa
itseteosta en kiinni saanut sua
otti juttu tää siksi järjen multa
että riisin mä hengen sulta
että riistin mä hengen sulta

Mutta nyt sä vaadit päätäni vadille sieltä kaukaa haudan takaa
mutta nyt mä ajaudun ulapalle
jossa sieluni vielä syö ja makaa
ihminen haudan takaa
ihminen haudan takaa

Tajunnut et sitä silloin kai
että aarteni jonka veit multa
oli osa silloista sieluain
kätevästi se kuitenkin kävi sulta
että anteeksi et saanut sitä multa
että anteeksi et saanut sitä multa

Mutta nyt sä vaadit päätäni vadille sieltä kaukaa haudan takaa
mutta nyt mä ajaudun ulapalle
jossa sieluni vielä syö ja makaa
ihminen haudan takaa
ihminen haudan takaa

IHMINEN HAUDAN TAKAA
RAKKAANI HAUDAN TAKAA
IHMINEN HAUDAN TAKAA
RAKKAANI HAUDAN TAKAA

Alkuun >>>

ILKEYDELLÄSI EI OLE RAJOJA
San ja Säv: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Ilkeydelläsi ei tunnu olevan rajoja
ei sääntöjä paitsi tämä yksi
on se että saat mahdollisimman paljon
sydämeeni säröjä
jolla tulet tyydytetyksi - tuoko se sulle hyvää
kun norsunluutornista käsin
voit kohdella mua kuin pahaista kakaraa
voit kohdella mua kuin kakaraa

Kiristä alista ja käytä hyväksesi
sillä ilkeydelläsi ei tunnu olevan rajoja
kiristä pakota ja näyttele tarpeen tullen
sillä ilkeydelläsi ei tunnu olevan rajoja

Ilkeydelläsi ei tunnu olevan aivoja
ei ääntä paitsi ehkä tämä yksi
on se jolla saat käskyjä joltain
että voit käyttää pahaa päätäsi
jolla tulet onnelliseksi - tuoko se sulla hyvää
kun norsunluutornista käsin
voit kiristää mua mielesi mukaan
voit kiristää mua mielesi mukaan

Kiristä alista ja käytä hyväksesi
sillä ilkeydelläsi ei tunnu olevan rajoja
kiristä pakota ja näyttele tarpeen tullen
sillä ilkeydelläsi ei tunnu olevan rajoja

Alkuun >>>

KAIKENMAAILMANIHMISIÄ
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Jonain päivänä vielä
sä ihmettelet mua
että miksi ihmeessä
mä rakastinkaan sua

Olet mielestäsi kaikista maailman
ihmisistä se joka on
riippuvaisin toisista
kaikenmaailmanihmisistä

kannattaako se lopulta?
onko se niin tarpeellista?

Hiljaisuutesi on pelottavaa
Kissan lailla hiivit selkäni taa
Et sano mitään katsot minua vaan

Rikkoisit vaitonaisuutesi
ettei se olekaan aina niin
käsin kosketeltavaa

Jonain päivänä vielä
sä kadehdit mua
että miksi ihmeessä
sä rakastitkaan mua

Rikkoisit vaitonaisuutesi...

Olet mielestäsi kaikista maailman
ihmisistä se joka on riippuvaisin toisista
kaikenmaailmanihmisistä

kannattaako se lopulta? onko se niin tarpeellista?

Alkuun >>>

KAIVO
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Vielä meidän pihakaivo on
alla lumen ja jään
ja juhannuskoivu lehdetön
armoilla julman talvisään

Mutta rakkaani...

Kohta käyn hakkaamassa
kaivomme näkyviin
ja kohta käyn kaatamassa
puumme juhliin
ettei muille kävisi kuten meille
ettei vedet tulvisi yli

Kuten kävi meidän rakkaudelle...

Miten sille sitten kävikään?
Miten sille sitten kävikään?
kevätauringossa se tapas uuden kohteen
ja päätyi hyvään elämään

Mutta rakkaani...

KAIVO
JEE, KAIVO
KAIVO
JEE, KAIVO

Alkuun >>>

KAKSITERÄINEN MIEKKA
San: Anssi peuhkurinen ja Jutta Ylimannela Säv: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Kaksiteräinen miekka viiltää
kaksi haavaa sydämeni syrjään
kumman haavan parannan
kun kohtaloni haavoja ovat molemmat

Tietysti yritän parantaa
haavoista sitä pahimpaa
voikohan sitä koskaan edes parantaa
ja se taitaa olla minulle määrätty
tie se joka mahdotonta
päin minua aina
vie

Nyt kuulen haavani parantuvan
sen pahemman ja vaikeamman
sitä sydämeni puoliskoa
nöyränä nuolen
jonka äärellä toivon
etten koskaan kuole

Vielä huudan rauniona
entisenä kuninkaana
sortuneessa linnakkeessa
kaksiteräisen miekan kanssa

Kaksiteräinen miekka kiiltää
molemmista molemmista päistään
kumpaa päätä pelkäisin kun kohtaloni päitä ovat molemmat

minähän tietysti pelkään
päistä vaarattomampaa
vaaratonhan on aina
arvaamattomampi
ja se taitaa olla minulle määrätty
tie se joka vaaroja
päin minua aina vie

Nyt kuulen haavani parantuvan...

Vielä huudan rauniona entisenä kuninkaana
sortuneessa linnakkeessa
kaksiteräisen miekan kanssa

Alkuun >>>

KOLME RISTEYSTÄ
San: Anssi Peuhkurinen ja Jutta Ylimannela Säv: Anssi peuhkurinen Sov: Kaivo

Nuori kaunis yöperhonen
on palaamassa aamuyöstä kotiin
posti on tuonut hänelle kirjeen maailmalta
joka tuoksuu paremmalle huomiselle
kirje on hänen tulevaisuutensa

mutta hän ei vielä tiedä että tämä on ilta viimeinen
menneisyytensä kanssa

Aamuruuhkassa keski-ikäisen
miehen odotukset ovat jo illassa
hänellä on silloin tiedossa
romanttinen illallinen
naisensa seurassa

mutta hän ei vielä tiedä
että tämä on ilta viimeinen
itsensä kanssa

Vanha parsikunta on kulkenut
neljänkymmenen vuoden ajan
tätä samaa kulunutta tietä
iltaruuhkassa he ovat menossa kotiin
jossa heitä odottavat kuihtuneet kukat

mutta he eivät vielä tiedä
että tämä on ilta viimeinen
kera kukkien

Alkuun >>>

LAPSUUDEN LIIKENNEPUISTO
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Seison
siinä missä oli lapsuusvuosien liikennepuisto
katson
kuinka siinä on hiljaa rappeutuva muisto
kunnes
vaivun taikatilaan ja palaan kulta-aikaan
jossa
polkuautot näkee uutuuden untaan
ja minä kiidän kohti nyky-yhteiskuntaa
jossa japsikaarat 70-luvun lapsia uhmaa

Lapsuuden liikennepuistossa
on sitä taikaa
Lapsuuden liikennepuistossa
on sitä taikaa
joka auttaa muistamaan
menneisyyden toiseksi
kuin mitä se olikaan

Seison
siinä missä oli lapsuusvuosien liikennepuisto
katson kuinka siinä on hiljaa rapeutuva muisto

Lapsuuden liikennepuistossa...

Alkuun >>>

LYIJYNHARMAA ILTAPÄIVÄ
San: Anssi Peuhkurinen ja Heli Luokkala Säv: Anssi peuhkurinen Ja Sov: Kaivo

Iltapäivä on
lyijynharmaa
kun mä katson sun
itsevarmaa
olemustasi joka katoaa
taikaiskusta
ihmismassaan

Iltapäivä on
betonikarmaa
kun mä katson mun
sisäistä tarhaa ja
olemustani joka kokoaa
taltalla ja vasaralla
tahdonvoimaa, tahdonvoimaa

Tahdon voimaa
kulta sitä
sisäistä hehkua
joka sussakin
on voimaa
tahdon voimaa... tahdon voimaa

Iltapäivä on
pula-ajan villasukka
kun mä mietin meidän
parisuhdekukkaa
ja kuin leffoissa
tuut pummaan tupakkaa

Tahdon voimaa
kulta sitä
sisäistä hehkua
joka sussakin on voimaa
tahdon voimaa... tahdon voimaa

Alkuun >>>

LÄHIÖIDEN KUU
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen

Kun katson ulos ikkunasta
tajuan totuuden tämän
että minusta katsottuna
ydinkeskustan hektinen sydän
on yhtä kaukana kuin lähiöiden kuu
kuin minun vaimon täyteläinen suu

Lähiöiden kuu
Lähiöiden kuu
entisen vaimoni täyteläinen suu
nyt kutsuu lähiöiden kuu

kun katson ulos ikkunasta
tajuan myös totuuden tämän
että lähiöistäkin voi löytää
sen onnen avaimenreiän
johon minunkin avaimeni käy
vaikkei sitä edessä silmieni näy

Lähiöiden kuu
Lähiöiden kuu
entisen vaimoni täyteläinen suu
nyt kutsuu lähiöiden kuu

Yhtä kaukana kuin lähiöiden kuu
on minun vaimoni
täyteläinen suu

Lähiöiden kuu...

Alkuun >>>

MEIDÄN TALO
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Meidän talon parkkipaikka
oli ainoa tietämämme roikkumispaikka
josta ei heti ajettu pois
vaikka viisasta se ehkä olisi ollut

Meidän talon hengenluoja
oli takapihan pyöräsuoja
jossa ensikertaa suudeltiin
ja sitä totuutta vähän muunneltiin

Meidän Talo
on muistojen
salaperäinen
ehkä vähän myyttinen
ELDORADO

Meidän talo, eldorado
Meidän talo, eldorado
on paikka jossa oikeasti löyhkää
menneisyyden ruma raato

Meidän talo
on muistojen
salaperäinen
ehkä vähän myyttinen
ELDORADO

Alkuun >>>

PELKÄÄN YKSINÄISYYTTÄ
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Pelkään yksinäisyyttä
yksinäisyys on tunne
ja se tunne ja se tunne täytyy hävittää, hävittää

Pelkään läheisyyttä
läheisyys on kokemus
ja se kokemus ja se kokemus täytyy selättää, selättää

Tiedän että minua ajatellaan
tiedän että minua rakastetaan
rakastetaan niin että minä pelkään

koskaan ihmisellä ei ole hyvä olla
se on tunne
koskaan ihmisellä ei ole paha olla
se on kokemeus, kokemus

Pelkään tyhjyyttä
tyhjyys on tuhkaa
ja se tuhka ja se tuhka täytyy levittää, levittää

Pelkään iäisyyttä
iäisyys on kaikkeus
ja se kaikkeus täytyy inhimillistää

Tiedän että minut täytetään
tiedän että minut liekitetään
liekitetään niin että minä pelkään

koskaan ihmisellä ei ole hyvä olla
se on tunne
koskaan ihmisellä ei ole paha olla
se on kokemus, kokemus

Alkuun >>>

RAKKAUS ASUU NÄIDEN SEINIEN SISÄPUOLELLA
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Olen nänyt hänen lakaisevan lattioita sinisessä kesämekossaan
Rakkaus asuu näiden seinien sisäpuolella/ Rakkaus asuu näiden seinien sisäpuolella
Olen nähnyt hänen tuulettavan lakanoita vihreässä maastotakissaan
Rakkaus asuu näiden seinien sisäpuolella/ Rakkaus asuu näiden
seinien sisäpuolella

Mutta hei sitä minä en ole nähnyt
kun hän istuu sohvalla
ilman meikkiä, ihan omana itsenään

Mielimusiikkiaan kuunnellen
ja Dorian Grayn lailla kauneudestaan nauttien
ja rakkautta myös itse rakastaen

Olen nähnyt...

Mutta hei sitä minä en ole nähnyt
kun hän rakastaa rakkautta
ilman estoa, ihan omana itsenään

Sisäistä ääntänsä kuunnellen
ja Narkissoksen lailla itseään rakastaen
ja rakkautta myös itse rakastaen

Olen nähnyt...

Alkuun >>>

RAKKAUSPELKURI
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Olen syytön
Olen syyllinen
Rakkauden suhteen
olen pohjimmiltani syytön

Omaisuuteni voisin vaikka juoda
ja oloni ois silti huoleton
tulevaisuuteni suhteen
olen siis syyntakeeton

Olen syyllinen
Olen syytön
Rakkauden suhteen
olen sielultani syyllinen

Sitoutua kun en uskalla
pitkiin suhteisiin
vanhuuteni päivät päätyvät
päiviin yksinäisiin

Olen syytön
Olen syyllinen
Rakkauden suhteen
olen pinnallisesti syytön

Alkuun >>>

RUNO
Säv: Anssi Peuhkurinen San: Anssi Peuhkurinen Ja Heli Luokkala Sov: Kaivo

Olen runo joka soi kuin taikahuilu
Olen runo joka avaa syvän kuilun
Oln runo joka tekee elämästä soljuvan

Olen lause joka tanssii eteenpäin
Olen lause jonka niilin suistossa näin
Olen lause joka minua kirjoittaa

Olen runo
Olen lause
Olen laulu
Olen voimani näköinen taulu

Olen laulu jota tuuli minussa kirjoittaa Olen laulu jota vain sinä voit innoittaa
Olen laulu joka eläämääsi helpottaa

Olen runo
Olen lause
Olen laulu
Olen voimani näköinen taulu

Alkuun >>>

SELKÄNI TAKANA
Säv: Anssi Peuhkurinen San: Anssi Peuhkurinen Ja Jutta Ylimannela Sov: Kaivo

Mitä selkäni takana tapahtuu?
Olen sokea sydäntäni myöten
Katseeni huomaa tilallani olevan jonkun toisen
joka vuokrasi sydämesi asuinpaikakseen

Sydän ei erota kiviä hiekasta
kun on rakastunut

Mitä silmieni edessä tapahtuu?
Minä epäilen sitä mitä näen
en halua nähdä totuutta
en halua luovuttaa paikkaani

Sydän ei erota kiviä hiekasta
kun on rakastunut

Haaveeni ja toiveeni
on selkäni takana
niin lähellä
mutta silti minusta kaukana

Mitä pääni sisällä tapahtuu?
Olen erosta täysin tietoinen
mielenimaisema alati muuttuu
päivänpaisteesta yönmustuuteen

Sydän ei erota kiviä hiekasta
kun on rakastunut

Haaveeni ja toiveeni
on selkäni takana
niin lähellä
mutta silti minusta kaukana

SOOLO

Sydän ei erota kiviä hiekasta
Sydän ei erota syksyä talvesta
sydän ei erota kiviä hiekasta
kun on rakastunut

Alkuun >>>

SÄVYÄ
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Hän ajattelee minua Hän ymmärtää puhettani
arvostaa ulkonäköäni
Hän rakastaa minua
Hän näkee vikani
kunnioittaa pimeää puoltani

Entä mitä minä ajattelen hänestä
tai ymmärränkö minä häntä?
Tämä tarina ei tarjoa ironiaa eikä häpyä

Sillä tässä on beibe
sävyä

Sävyä Sävyä
Sävyä

Hän ajattelee minua
Hän lukee kasvojani
sanat jäävät hänen mieleensä

Entä mitä...

Sillä tässä on...

Alkuun >>>

TAIKATALVI
Säv ja San: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Mä näin susta unta
nukuit talviunta
ulkona satoi kaatamalla lunta
se oli kaunis uni
se oli miehen uni
naisesta jota mies ei voinut saada
Lunta Kulta
Unta

Mä näin susta unta
puhuit peloista
ulkona hehkui tulipalo pakkanen
se oli kaunis puhe
se oli naisen puhe
miehestä jota hän ei voinut sietää
Lunta
Kulta
Unta

Taikatalvi
Taikatalvi
on lohduton talvi
Taikatalvi
Taikatalvi
on lohduton talvi

Mä näin susta unta
näin päiväunta
ulkona satoi kaatamalla lunta
se oli paha uni
se oli se uni
unesta jota yksin ei sovi katsoa
Lunta
Kulta
Unta

Taikatalvi
Taikatalvi
on lohduton talvi
Taikatalvi
Taikatalvi
on lohduton talvi

Alkuun >>>

TEUVO LOMAN
Säv: Anssi Peuhkurinen San: Anssi Peuhkurinen ja Jutta ylimannela Sov: Kaivo

Rakkaus tekee hulluksi
joskus se on kuolemaksi
siihen ei auta luennot ei neuvot
apua ei tarjoa Lomanin Teuvot
kielikorut ja eurot

Perskännit kuittaa univelat
tupakanpoltto ja Heikki Helat
krapulapäiviä säestää
tuskaisen suloiset pilvilinnat
ja hullunmiehen hullut illat

Tulevaisuus on tahmeaa
Menneisyys on makeaa
Tulevaisuus on tänään
Menneisyys on imelää
Tänään en osaa nauttia onnesta

Rakkaus tekee hulluksi...

Tulevaisuus on tahmeaa
menneisyys on makeaa
Tulevaisuus on tänään
Menneisyys on imelää
Tänään en osaa nauttia onnesta

Alkuun >>>

VAPAUSTAISTELIJA
San ja säv: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Täyttyykö tyhjyys
tyydyttyykö itsekkyys

Sitä en tiedä mutta sen mä tiedän
että sua mä rakastan ja sen takia sua siedän
että sun takia itsestäni löydän
oman sisäisen vapaustaistelijan

Itsekeskeisyytesi lyö ällikällä
päivä päivältä yhä useammin
mitähän osaa se sussa mahtaa tyydyttää kun et toista osaa kohdella laupeammin

Täyttyykö tyhjyys
tyydyttyykö itsekkyys

Sitä en tiedä mutta sen mä tiedän...

Itsekeskeisyytesi lyö ällikällä

Täyttyykö tyhjyys
tyydyttyykö itsekkyys

Alkuun >>>

VEDENALAINEN PUUTARHA
San ja Säv: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Elämä veden alla
on ruusuista
ja vedenalaisessa puutarhassa pistian alla
rakastuminen kaunista

Täällä on niin hyvä olla
kun tämä on totta eikä satua
Täällä ei vain voi hengittää
koska meillä ei ole kiduksia
ja päällä maan olen kuin kala ilman sinua

Vedenalainen puutarha
Vedenalainen Puutarha

Elämä maan päällä on ohdakkeista
ja arkisessa kaipauksessa pakkasella
ilman sinua jotain tavatonta

Täällä on niin hyvä olla kun vesi on jäässä koko talven
Täällä ei vain voi elää
koska minulla ei ole sinua
eikä veden alla sinulla minua

Vedenalainen puutarha
Vedenalainen puutarha

Elämä veden alla...

Alkuun >>>

VÄLKKYVÄT, ELOKUISET RUOHONPINNAT
Säv ja San: Anssi peuhkurinen

Vielä muutama vuosi sitten ihoni tuoksui
ja vastaleikattu elokuinen ruohonpinta välkkyi

Jokin aika sitten iloni sammui
kun kahvikuppi sisältöineen syliini läikkyi

Levottomuuteni kasvoi
kun ikääntymiseni alkoi
näkyä kehossani
Puiden lehdet putoili
kun kuolema kosiskeli
minua jo elinaikanani

Sitten saapui syksy
syksy antoi steet
sateet toivat tulvat
tulvat jättivät allensa
välkkyvät, elokuiset ruohonpinnat
välkkyvät, elokuiset ruohonpinnat
välkkyvät, elokuiset ruohonpinnat

Oli kolme vuotta kulunut kuolemastani
kun kaksi vuotta kolmesta etsin syksyäni

mutta tämän yhden vuoden minä kuljin
ruohonpintoja pitkin kotia kohti

Alkuun >>>

ÄLÄ JÄTÄ PETÄ HYLKÄÄ UNOHDA HÖYNÄYTÄ MINUA
San ja Säv: Anssi Peuhkurinen Sov: Kaivo

Aina kun askelten ääni kuuluu rapusta
minä havahdun ja toivonkipinä syttyy
Minä näen hahmosi soittavan kelloani
mutta ei se et ollut taaskaan sinä
Askeleet vaimenevat, askeleet hiljenevät
kunnes joku toinen sai sai odottamansa

Aina kun autojen ääni kuuluu tieltä
minä ilahdun ja säntään ikkunaan
Minä näen kasvosi jokaisessa autossa
mutta ei se et ollut taaskaan sinä
Autot menevät, autot tulevat
kunnes joku toinen sai sai odottamansa

Älä Jätä petä hylkää unohda höynäytä minua
on tie auki taivasta kohti kun en minäkään höynäytä sinua

Aina kun askelten ääni kuuluu rapusta...

Älä jätä petä hylkää unohda höynäytä minua
on tie auki taivasta kohti kun en minäkään höynäytä sinua
Älä jätä

Alkuun >>>